Seurana vain valo

Omat projektit ovat minulle kuvaajana tärkeitä. Niiden aiheet nousevat eletystä elämästä, kokemuksista ja tunteista. Viime keväänä rakas ihminen sairastui, joutui saattohoitoon ja kuoli. Tulin yksin sairaalasta hänen asunnolleen. Tuoksu oli tuttu. Samoin paikka. Ikkunoissa kevään kova valo. Sillä kertaa kukaan ei keittänyt kahvia. Lattialla olivat sairaalasta käteeni ojennetut käsilaukku ja muovikassi. Vähän ja kuitenkin niin paljon jää jäljelle. Kuvasin, koska tyhjyydessä en osannut muuta.